Skitsofreeninen anorektikko psykiatrisessa sairaalassa.

En ajatellut koskaan avautuvani skitsofrenian ja anoreksian yhteistyöstä tuhota elämäni, ihmissuhteeni ja terveyteni.

Oon tällä hetkellä suljetulla osastolla, ollut jo kaksi kuukautta. Se mitä papereissani sanotaan skitsofreniaksi,tuntuu enemmän ja enemmän pelkän anoreksian ääneltä. Painoni on vaan laskenut ja mulle määrättiin nutridrinkkejä kolmesti päivässä. Painoani tarkkaillaan viikottain, en enää saa punnita itseäni joka päivä. Kaikki ruoka maistuu pahalta, ja jos maku on hyvä, suutuntuma on kamala. Pystyn syömään lähes pelkästään makeita asioita, esim. pari karkkia tai palan suklaata.
Ruokaillessa, vaikka koitan ottaa sopivan pienen määrän ruokaa,ettei tarvitsisi heittää niin paljon pois, pystyn syömään siitä vain noin puolet koska täysi olo alkaa oksettaa, eli salaatti, lämpimät kasvikset ja jos pystyn, muutaman haarukallisen ruokaa. Mun suhde ruokaan on ristiriitainen. Haluan selvitä hengissä mutta se pieni sisäinen ääni . Mun suhde mun vartaloon on niin vääristynyt ettei yksikään peili näytä totuutta.

Kun tulin osastolle, ykkösprioriteetti oli oletetun harhaisuuden lievittäminen. Nyt se on syömishäiriö. Kaikista vittumaisinta tässä on se, että se pieni ääni mun päässä, jonka pitäisi olla järjen ääni, haukkuu mua aina kun oon syönyt, kehuja saan nääntyessäni. Mun itsetunto on nollassa.

Tässä on mun paino viimeisen kahden kuukauden ajalta. Paino on laskenut tosi nopeasti. Hälyttävää? Niimpä. Mun ei enää anneta punnita joka päivä. Kotona punnitsin joka aamu ennen aamukahvia. Painon tarkkailusta tuli pakkomielle., lasken kalorimääriä päässäni pelkästään arvioiden silmilläni, jos en ole varma, niin lasken yläkanttiin. Ja kyllä, anoreksian voi diagnosoida myös normaalipainoiselle. Sain diagnoosin viime syksynä, (Ei tullut yllätyksenä.) Pidin itteni hengissä alkholijuomien sokereilla n. 2 viikkoa enkä juuri syönyt mitään.

Aloituspaino 72kg
Paino tänä keväänä 68lg
Nykyinen paino 56kg
Alin paino 43kg (vuosia sitten)
Paino johon pyrin 42kg
Tiedän että ihannoin sairaanloista laihuutta, ja kammoan lihavia ihmisiä ja varsinkin sitä, että lihoisin itse.

Mun paino vaan tippuu kun en pysty syömään.Mulla menee ruokahalu pienimmistäkin häiriötekijöistä, jos ei ulkoisista, niin viimeistään siitä että oon syönyt salaatin ja oon täynnä jo siitä Jos en pysty enää jossain vaiheessa syömään edes nutridrinkkejä, seuraava etappi on nenämahaletku.
Vitut mistään unelmapainoista, mä haluan selvitä hengissä.